Flunssa...

Joulukortti kuvat.. huonolla menestyksellä. Tappeluhan siitä tuli!

Sehän kuuluu meidän jouluun ihan vakio varusteena!
Nyt se vaan on tullu etuajassa. Oliverille tuli kuume perjantai lauantai välisenä yönä. Juuri sopivasti juhliin. No pienen miehen juhlat jäi sitten vähän vähemmälle, sai lähteä mummon ja muffin luo siksi aikaa.
Ja kuume vaan jatkui ja jatkui.. Maanantai aamuna käytiin neuvolassa kun paikallinen tk muutti toisiin tiloihin niin ei sinne sitten päässyt, korvatkin oli ihan siistit. Tiistaina alkoi valittaan suutansa ja sitten taas soitto päivystykseen. Ja saatin aika ja korvatulehdus... Pikku miehen eka korvatulehdus. ja kyllä se on koetellu koko perhettä olo on ku zompilla. Ja nyt se flunssa on sitten ottanut minutkin kouriinsa.
Et jos tänä jouluna olisin terve, saa nyt sitten nähdä kuinka käy..

Valmistujais kahvitukset onnistui kivasti. Ainakin omasta mielestä. Ja ihan näytti sankarikin olevan tyytyväinen.

Sankari itse!

Vähän tarjoilusta...

Vähän on nyt nämä joulun valmistelut jääny puolitiehen tämän sairastelun takia. Mutta onneksi on vielä ensiviikko aikaa.. En enää edes muista mitä kaikkkea olin suunnitellu tekeväni. Mutta se mikä jää tekemättä niin saa olla tekemättä =0)

Mukavaa loppuviikkoa
Petra

Hiipii hurjaa vauhtia...

...Joulu. IHANAA.
Viiko sitten selvisi että serkkuni Ruotsista vaimokkeensa kanssa tulee jouluksi tänne meille päin. KIVAA. Ei olla nähty ainakaan neljään vuoteen. Niin ja kaksi kappaletta tätejäkin tulee.

Ensinmäinen adventti meni jo ihan hujauksessa. Yhteen viikonloppuun mahtuu kyllä paljon ohjelmaa jos oikein haluaa. Mutta se viikonloppu saisi kyllä olla ainakin neljän päivän pituinen. Saisi projektit suoritettua kerralla loppuun.

Perjantai iltana tosiaan oli ne joulun avajaiset. Me tosin vähän myöhästyttiin oli jo kuorot ehtiny esiintymään. Mutta onneksi nähtiin joulupukki ja Ystäviä. Pikku kuusi otettiin sisälle sen jälkeen kun nukkumatti oli käynyt vierailulla. Tosin koristelaatikon kävin hakemassa jo aikaisemmin ja kyllä pikku apulainen oli kovin  nopeana tutkimassa aarre kätkön sisältöä. Ja kyllä sitä kuusta sitten aamulla ihmeteltiin ja vähän se taisi käsissä pistellä kun ei enään sen jälkeen oo yhtään tarvinnut sitä retuuttaa. Onneksi..

Lauantai aamuna lähdin äidin kanssa perinteisille joulu ostoksille Poriin. Vaikka mulla oli kyllä jo melkein kaikki lahjat jo kasassa niin kummasti sitä ostettavaa löytyi taas.
Kello olikin sitten jo varmaankin viisi iltapaivällä. Illalla äiti vielä tarjosi pikkujoulu illallisen ja sen päätteeksi kuului mahdotonta ryminää pihalta. Tonttu kävi!

Sunnuntai aamuna olikin sitten pipareiden vuoro. Ja niitä valmistui oikein urakalla! Pikku leipuri ei tosin vielä ymmärtäny sitä leipomisen iloa vaan pisteli saamansa taikinan palan parempiin suihin käyhän se niinkin.

Sunnuntaina sain myös UUDEN KEITTIÖN! Aivan mieletöntä!
No ei nyt ihan kokonaan Rakas aviomieheni maalasi välitilan kaakelit valkoisiksi. Ja kyllä se on kuin uusi keittiö. Niin paljon valoisampi, että voi pieni asia tehdä ihmisen onnelliseksi. Ainut negatiivinen asia siinä oli että maali haisi ihan kamalasti joten me lähdettiin Oliverin kanssa mummolaan evakkoon.

Tiistaina meillä olikin sitten Oliverin ensinmäiset joulujuhlat. Juhlijalle vain iski niin kova ramppikuume että istui koko joulujuhlan äidin ja isin sylissä. Kun oli kotiin lähdön aika niin sitten hän päätti vaihtaa hoitotädin syliin =) Kovin tyytyväiseltä kaveri siellä näytti olevan.

Itsenäisyys päivän viikonloppuna lähdettiin Oliverin kummisedän ja avokken luo Turkuun kyläilemään. Ja tietenkin mä kävin Ikeassa. Mitään varsinaista ei ollut hankinta listalla mutta ainahan sieltä jotain kotiin viemistä löytyy..

Suunnittelin niin käyväni Turun "torilla" ihailemassa jouluvalaistusta, mutta kun aina on niin kamala kiire ja sitten ei enään jaksanutkaan. No joku toinen kerta sitten, paremmalla ajalla.

Itsenäisyys päivä meni sitten pikkuleipiä leipoessa ja kaikkea mahdollista touhutessa. Ihan kuin olisi ollut oikein piiiiitkän päivän töissä. Niin ja ehdittiinhän me käydä 2 v synttäreillä. Nyt se sitten alkoi. Oliverilla ainakin oli kivaa pää märkänä se siellä huhtoi.

Eilen illalla meillä on siivottu. Meillä on viikonloppuna Oliverin yhden kummitädin valmistujais kahvitukset. Sain vapaat kädet suunnitella tarjoilut. Ainut toivomus oli että juustokakkua pitäisi olla. On tosi kivaa pitkästä aikaa järjestää juhlia. Palaan sitten niihin juhliin sitten uudelleen.

Kynttilän länpöistä loppuviikkoa kaikille.
Petra

HAAVEILUA

Tässä on se mistä minä haaveilen..
Vanhasta oikeasta pohjalaistalosta.

Fammuni siellä asustelee, ja toivottavasti vielä pitkään. Se on ihminen joka on ollut mun elämässä aina sellainen turvasatama. Fammulle on aina voinut puhua ihan mistä vain. Ilot ja surut ja on voinut luottaa siihen että se ei kerro kenellekkään.
Mutta sitten josku... piiitkän pitkän ajan päästä haluaisin tehdä tästä paikasta perheelleni kodin.  Ja vaalia edellisen sukupolven kädentyötä. On tilaa missä temmeltää..
Omat vanhempani asuvat ihan vieressä tai voisi sanoa että ihan samassa pihassa ja veljeni toisella puolee tietä. Muistan sen kun pienenä oli itsellä turvallinen olo, kun aina oli joku joka katsoi vähän perään vaikka olivatkin vain siinä naapurissa.
Ja sen tunteen haluan myös omalle lapselleni tarjota.

Työn määrä kyllä tosin vähän hirvittää. Mutta onneksi kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla.
Mutta toisaalta mulla on kyllä se vika että mulle kaikki nyt ja heti. Mutta on ihanaa kun saa haaveilla ja suunnitella miten siellä sitten joskus laittaisi. Talohan itsessään kyllä ihan asuttavassa kunnossa. Mutta silti sitä haluu laittaa kaiken oman maun ja mielen mukaan..
Niin ja sitten siinä pihapiirissä on niitä ulkorakennuksia... Niistä saa kehitettyä vaikka ja mitä. Ihanaa olisi saada siihen jotain omaa yritys toimintaa.. Pieni sisustuskauppa! No ainahan saa tosiaan haaveilla. Tarvis vaan sen rahan kasvaa puussa.
(Kuvat ovat viime talvelta, täällä ei tosiaankaan ole noin paljoa lunta.)

Lempi kirjoja & Lehtiä
Näitä tulee kyllä iltaisin selattua kyllä hyvinkin ahkerasti.
Ja taas kerran haaveiltua.. Mutta vasta sen jälkeen kun Oliver on lähtenyt nukkumatin kanssa reissuun. Meillä ei nimittäin saa lukea mitään muuta kuin hänen omia kirjoja. Tällä hetkellä suosikki on pupu tupuna.. No se on mun vanha kirja ja kyllä se on mustakin ihan hyvä.

Lapsuuden Ystävä pisti eilen viestiä että haluanko hänen poikansa pieneksi jääneitä vaatteita Oliverille.

NO ILMAN MUUTA!

Vaatelähetys toimitettiin heti samana iltana äitini luokse. Ja voi että mikä aarre pussi! Aivan ihana talvitakki (mikä on ollut ostoslistalla jo jonkin aikaa mutta oikeanlaista ei ole vielä löytynyt), ja vielä toinenkin takki kyläilyjä varten. Ja paaaljon muuta.

Mutta mikä parasta siellä oli Valtran traktori collari asu. Voi sitä riemua mikä siitä syntyi. Että voiko pieni mies tulla niin onnelliseksi vaatteista. Kyllä voi kunhan ne on oikean laisia =)
Meinasi aivan äidillä tulla tippa silmään.
Että suuri kiitos rakas ystävä!!!



Mummu ja Oliver



Tänä iltana meidän pikku kylässä vietetään joulun avajaisia. Toivottavasti tuuli vähän rauhoittuu että puistossa tarkenee olla. Ja huomenna meille tulee pikku kuusi. Mahtaakohan tonttu käydä...

Mukavaa ensinmäistä adventtia

Petra

Fiilistelyjä..

Täällä on satanut kaunis kerros lunta.

Fiilistellään, katsellaan leijailevia lumihiutaleita ja kuunnellaan hyvää musaa, Oliver ottaa muutaman tanssiaskeleen. Ei voi muuta kuin hymyillä...

Täällä on taas tapahtunut yhtäsun toista. Toissa  perjantaina postilaatikkoon tupsahti aivan ihana kirja, Kaarnasydän ja Sammalkranssi. Se on aivan ihana teos, sitä on joka ilta pakko vähän selata sohvan nurkassa. Ihania askartelu ideoita, ihania reseptejä. Kirjaa kun selaa niin melkein voi jo suussaan maistaa, aivan kuin tuoksutkin leijailisi nenään asti.

Kirjan ohjeen mukaan valmistinkin jo isänpäiväksi kakun muokkasin sitä vain vähän enemmän suklaisemmaksi. Eli kaakaojauhetta pohjaan ja suklaa kuorrutus päälle ja valkosuklaalla kuuset koristeeksi.

Ja oli kuulemma hyvää Veli Kultakin otti oikein kaksi palaa joka ei yleensä syö kakkua ollenkaan. Kysyy aina et eikö oo pullaa..

No se isänpäivä ei oikein meillä menny ihan putkeen. Oliverin kanssa kun herättiin niin iskä olikin jo karannut pupu metsälle. et eipä iskä saanut aamiaista sänkyyn. No kun isi ei kerran ollu kotona niin syötiin sit aamupuro nopsaan ja vaatteet päälle. Valmistettiin kunnon miehiset leivät paistetulla munalla ja termokseen oikeeta sukll kaakaota. Eväät ja lahjat reppuun ja pikku ukko pulkan kyytiin ja niin me lähdettiin herättämään muffia. No sehän oli sitten jo herännyt joka yleensä nukkuu kovinkin kauvan. Mutta ei se mitään kovin iloiseksi se ainakin tuli kun pulkalla pihaan karautettiin.

Mun osalta isänpäivä ei kyllä oikein hyvin sujunut. Kylpyhuoneeseen mennessäni potkaisin varpaani "jonnekkin?" , Aivan rusahti! Illalla se oli jo ihan musta. Maanantai aamuna sitten mietin että pitäisikö sitä mennä näyttämään oikein lääkäriin. Päätin sitten soittaa ja sainkin sitten melkein heti ajan vastaanotolle ja sieltä sitten röntkeniin..  Lääkäri sitten tarkasti kuvat ja onnitteli!?  Poikki se on ja kuvasta jo uskoin itsekkin.
No kyllähän se särkikin ja edelleen. Hoidoksi määrättiin särkylääkettä, teippiä ja puukengät... ja eikun takaisin töihin.
Ihanuus sitten jatkui illalla sohvassa Oliverin kanssa halaillessa oli taas silmälasit kahdessa osassa. Kaksi puupäätä kun lyödään yhteen niin ei siitä hyvää jälkeä tuu..

Niin on meillä kyllä vietetty tässä muitakin juhla päiviä. Meillä olineljäs kihlapäivä, iines täytti viisi vuotta mikä pahasti pääsi unohtumaan. No asia onneksi huomattiin heti seuraavana päivänä. Leivoin oikein suklaa muffinsseja marianne ja winernougat täytteellä ja päälle vanilja tuorejuustoa. No samallahan vietettiin mun 22V päiviä. Ihania lahjoja ja valtavasti kukkia =)

JOULU
Aika kuluu taas niin mahdottoman nopeasti. Tuntuu ettei oikein mukana meinaa pysyä. Työpaikan pikkujoulutkin oli jo viikonloppuna. Nekin jäi sitten väliin ;(  kun on toi varvas poikki ja jalkaan menee puukengät tai isot talvikengät..
Viikonloppuna oli sit myös Kristiinassa Joulun avajaiset. Pikasesti siinä sitten käytiin kaupungilla, kovasti oli vain vähän väkeä liikkeellä. Iltapäivällä sitten mentiin uudestaan Oliverin kanssa kun mannerheimin lastensuojeluliitto järjesti Brahella jouluriehan ja sen päätteeksi oli torilla vielä ilotulituskin. Rakas ystäväni Marika lapsineen oli meidän kanssa siellä.
Oli vissiin Oliverille liian hurjaa menoa kun ei suostunut olemaan kuin sylissä ja raketitki pisti aivan pelottamaan. No kyllä niitä sitten lopuksi jo uskalsi vähän salaa katsella.

Tähän aikaan vuodesta todella tarvitsee valoa. Olenkin jo vähän ripustellut jouluvaloja. Ihan vain pikku riikisen.. Ja tonttujakin on tupsahdellu hyllyn reunoille kurkkimaan.
Joululahjatkin on jo aika hyvässä mallissa mutta paljon on vielä tehtävää =)

Viirejä ehdin viikonloppuna muutamat ommella.

Mukavaa viikon alkua kaikille.

Petra

SYYS TERVEHDYS...

Jäi tämäkin homma vähän kesken.. Eka innostuin ihan hirmuisesti, ideoita oli vaikka millä mitalla. Mutta sitten se lopahti ihan niinkuin kaikki muutkin asiat nykyään...

Mä olen jotenkin jumissa... Poljen paikoillani.. ihan niinkuin yhden blogin Emilia. Olen kans märehtinyt ja murehtinut asioita, joille en voi yksinkertaisesti enään mitään. Oon käyttänyt energiani turhaan pähkäilyyn ja odottanut jotakin ihmettä. Energian mitä on työpäivän jälkeen jäljellä voisi vaikka käyttää kaappien siivoomiseen, sen valtavan pykkivuoren silittämiseen (edelleen on etelän loman jälkeen kesä vaattetkin silittämättä..).  no sitten kun alan siivoamaan jotain kohtaa niin samalla sekoitan toista. Kun mistään ei malta luopua, ja lisää vain haluaa... Mikä oravan pyörä...

No ollanhan me touhuttu koko syksy kaikenlaista. Käytiin lomalla Kreikassa. Eihän sekään tietysti menny ihan putkeen.. Oliver sairastui heti toisena päivänä... Mutta siinähän on hyvä syy palata sinne uudestaan  =)

Mutta onneahan on se että kohta on JOULU! Meillä on ihan vahingossa hiipiny ihan pikkuisen vain jotain joulu juttuja kaapin kätköistä esiin.. hihii =) Rakas aviomieheni sanoi kullan murullemme että nyt se sitten alkaa.. äiti sekoo jouluun! Mitähän se sellainen mahtaakaan tarkoittaa.

ONNEKSI ON VIIKONLOPPU  Ja vapaata... Meillä on ollu kiva viikonloppu ystävä vuosien takaa kävi eilen kyläilemässä lapsukaistensa kassa. Oli kiva nähdä miten pojat oli kasvanu. Kun sitä ei niin huomaa tästä omasta lapsesta, kun se kasvaa ja kehittyy niin salaa joka päivä. Onneksi niin. Illalla pokkesi serkku perheensä kanssa. Ja nyt odotellaan Oliverin kummitätiä tänne =)

Mukavia syys iltoja!!!

MIKSI...

No ihan vain siksi, kun olen pitkään halunnut järjestelmäkameraa. Ja nyt se on sitten hankittu! No entä sitten? Pitäisi oppia myös käyttämään sitä! Ja tämähän on oiva paikka sitten seurata kehittymistä..
Ainakin kuvittelen niin =/ 

Tänään on ollut kiva / hyvä päivä olen kiertäny kirpputoreilla ja sieltä löytyi taaperolle vähän käyttövaatteita.
En ole ennen ollu mikään kirppis tyyppi, mutta pikku ukon syntymän jälkeen olen innostunut.
Onhan siinä iso säästö kun voi ostaa HYVIÄ vaatteita ihan pilkka hintaan. Harmittaa vaan että poikien vaatteita on niin paljon vähemmän tarjolla kuin pikku prinsessojen.

" Pientä sotkua"
 Nämä kaksi kaverusta ei tule toimeen.
Mutta toivottavasti vielä joku pävä löytyy yhteinen
sävel...

Pikku kaupungissamme on tänään Vanhan ajan toripäivät. Käväisimme siellä heti aamusta. Paljon tarjontaa siellä ei ollut mutta silti siellä on kiva aina käydä... Näkeehän siellä aina tuttuja joiden kanssa on kiva vaihtaa muutama sananen.

ONNISTUIHAN SE =)

Onpas tämä melenkiintoista... Ja uskottelen itselleni että kyllä tämä tästä. Ja kun vielä jostain löytyisi lisää tunteja vuorokauteen niin sittenhän tämä olisi oikein mukavaa.
Täällä meillä Pohjanmaalla on kans syksy tullut kamala tuuli. Ihan pakko pistää villa sukat jalkaan takkaan tuli ja sytytellä kynttilöitä. Toisaalta se on aikasta ihanaa.

Mutta on sitten myös flunssa kausi iskenyt tänne. Pikku ukko on kyllä vielä selvinny. Mutta se isompi se on nyt oikein kunnon flunssan kourissa joten mulla on tällä hetkellä kaksi  pientä lasta..

Miten voikaan vesilätäköt olla ihania!

Tässä se on...

Onnistuukohan...

Ihmettelyä...

Iski heti ahdistus! Oon katsellu nyt muiden blogeja aikasta paljon ja löytänyt taas niin monta ihanaa. Jotku on niin kauniita että melkein alkaa itkettämään... Kehtaanko / uskallanko näyttää omia kuvia.. Mutta toisaalta se on ihan se ja sama itselleni mä tätä suunnittelenkin. Ja koti on mun Linnani =) Josko sitten illalla ehtisin jonkun kuvan linkittämään tänne.

Ihanaa

Täällä on paljon sellaista, mitä ei voi ymmärtää, MuumiMamma sanoi itsekseen.
Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se tavallisesti on?
Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu.
          - MuumiPappa -